Karin tarinaa 
kolmessa näytöksessä

”Muutos tulee mahdolliseksi,
kun muutoksesta kieltäytyminen alkaa olla liian tuskallista.”

Ensimmäinen näytös

Rauma kesäkuu 1963.

Muutamaa vuotta aiemmin porilainen äiti ja raumalainen isä olivat tavanneet Oraksen hanatehtaalla. Ja pojasta tuli sitten hiukan tämmönen.

Älykäs lapsi, mutta tunne-elämältään hiukan repale.
Kouluaika oli tiedollisesti ja taidollisesti helppo, mutta emotionaalisesti ja sosiaalisesti erittäinkin haastava.

Onneksi teininä löytyi toimiva, helposti saatavilla oleva lääke: Alkoholi. Mikä upea keksintö heikkoon itsetuntoon ja minäkuvaan! Välittömästi löytyi se juttu, ja siihen sitten energia keskitettiinkin seuraavat vuosikymmenet. Upea lääke!

..paitsi että lääkkeen sivuvaikutukset ovat melkoiset.
Ja varsinkin yhteisvaikutukset: Alkoholi ja elämä yhdessä ovat tällaiselle henkilölle hengenvaarallinen yhdistelmä. Ja lähellä oleville ihmisille myös.

 

Toinen näytös

Laitila, syksy 1992.

Kirkkopuiston penkillä kerjätään ohikulkijalta markkaa kaljaan. Taas kerran tulee jostain syvältä pintaa ajatus, ”miten olen tässä tilassa? Tämä ei ole minun elämääni. Kenen elämää oikein elän?”

Romahduksen jälkeen sairaalan kautta Myllyhoitoon®, ja siellä minulle tulohaastattelussa toipumiskokemuksen omaava terapeutti täräyttää siihenastisen elämäni suurimman totuuden, pysäyttävän totuuden:

”Kari, nämä kaikki vaikeutesi, kaikki elämäsi harmit, koko tämän päivän vallitseva tilanteesi, on seurausta omista, sinun omista aiemmista päivittäisistä valinnoistasi.”

Melkoinen heitto päin naamaa. Aikani yskittyäni aloin uskoa, tietää ja myöntää, että näin on kyllä päässyt käymään.

Alkoi innokas kasvun matka siksi ihmiseksi, joka minun pitikin olla ja se kasvu jatkuu edelleen. Kasvuun on tullut mukaan lukuisa joukko muita ihmisiä, joiden kanssa olen saanut jakaa kasvua ja olla auttamassa tekemään toimivia päivittäisiä päätöksiä.

 

 

Kolmas näytös

Persaukisuus.

Olin ollut raittiina jo kahdeksan vuotta, mutta olin edelleen persauki ja 2001 olin taloudellisessa kriisissä ja lopen väsynyt.

Raitistuessani olin ympäröinyt itseni ihmisillä, jotka olivat jo siellä missä itse halusin olla; raitistuneilla ihmisillä. Ja alkoi tulla raitistuneen ihmisen tulema.

Talouskriisissä päättelin, että jos se kerran toimi raitistumisessa, sen pitää toimia vaurastumisessakin.

Aloin kuunnella vaurastuneita ihmisiä, opiskella rahaa, sen luonnetta ja käyttöä välineenä, samalla kun opiskelin pois niukkuusajattelusta vaihtamalla ajatusmaailmani vaurausajatteluun, ja nykyään koulutan tätä ihmisille ammatikseni.

Talousvinkki numero yksi:

Älä. Ota. Talousohjeita. Persaukisilta. Ihmisiltä.

Tuo oli minulle mullistava ohje, koska koko elämäni ympärilläni oli ollut samanlaisia ihmisiä kuin minäkin, väkeä jolla ei ollut tietoja, taitoja, osaamista tunne-elämää vaurastumiseen, ja olin ottanut heiltä ajatus- ja toimintatavat…

Nykyään elän vaurasta elämää, ja näillä sivuilla kerron tarkemmin mitä tuo sana vauraus minulle tarkoittaa.

Paras tapa säilyttää hyvinvointi on laittaa se jakoon.

Näillä sivuilla siis jaan omassa elämässäni toimivat ajatukset, tiedot ja taidot. Olet tervetullut matkalleni mukaan!